Hitaasti syttyvä
Ekosuunnitteludirektiivi on pantu alulle joskus 2009.
Paljon on metsää kaadettu siihen paperimäärään, jota kyseisen direktiivin suunnitteluun ja julkaisuun on tarvittu.
Lukuisat croissantti - lattet on sitä kehiteltäessä eittämättä nautittu.
Mutta tulostakin on tullut.
Lähes mitä tahansa tuotetta kuluttaja yltyykin hankkimaan, saa hän mukaan nipullisen lappusia. Valmistajat ovat joutuneet viilailemaan niin tuotteensa kokoonpanoa kuin tehoakin.
Joutuneet kelaamaan tuoteensa elinkaarta synnytyksestä käyttöön ja toimenpiteisiin senkin jälkeen, kun tuotteen elinkaari on lopussa. Tuotteeseen on liitetty nelivärilappusia, joiden alkupään aakkoset tekee kuluttajan tyytyväiseksi ostokseensa ennenkuin on sitä edes kokeillut.
Kierrätettävyyttäkin pitää olla, vaikka tuotteesta olisi jo aika jättänyt.
Aikaisemmin rikkoutuneella sähkövispilällä "heitettiin kuikkaa", nyt se pääsee tekniikan patologian laitokselle paloiteltavaksi. Jotta se kuikkakin voisi hyvin.
Direktiivin tavoitteet
Direktiivin tavoiteena on säästää luonnonvaroja. Ja kun tavoitteiden on oltava mitattavia, on ne tonneja. Pienistäkin lukemista saadaan tonneja kun ne kerrotaan maapallon ihmismäärällä. Direktiivillä säästetyt lukemat ovat niin suuria ettei tavallisessa laskukoneessa numerot riitä.
Kiinteäpolttoaineinen tilanlämmittäjä
Takkasydän on just sellainen. Perinteisen avotakan, joita Suomessa on vielä satoja tuhansia, hyötysuhde on noin 6-7%. Huonokin takkasydän vanhaan avotakkaan asennettuna nostaa hyötysuhteen yli 50 prosentin. Aika hyvä!
Mutta eipä ihan mitä saakaan enään takkaan tällätä:
Myös kaikkien takkasydämien, joita Euroopassa valmistetaan, maahantuodaan, myydään ja markkinoidaan, on täytettävä ekosuunnitteludirektiivin määräykset. Ekosuunniiteludirektiivi näille kiinteäpolttoainetta käyttäville tilanlämmittäjille astui voimaan tämän vuoden alusta, eli 1. 1.2022. Määräyksen toteutumista valvoo Turvallisuus ja kemikaalivirasto, Tukes. Tuotteissa on oltava ecolabel- tai vastaava merkintä.
Ekosuunniteludirektiivi määrää muun muassa kuinka paljon enintään takkasydämestä saa päästöjä karata. Esimerkiksi NO2 eli kaikkien tuntema typpioksidi. Typpioksidia syntyy keittämällä ammoniakkia... (tiesi wikipedia). No tätä typpioksia saa päästä ilmaan maksimissaan 0,13%. Typpioksidi on, saman tietolähteen mukaan, väriltään punaista, jos satutte tapaamaan. Mutta siis sadasosan tarkkuudella on tuonkin päästö määritelty. Harvoin takkasydämessä ammoniakkia kyllä keitellään.
Liekkö vakavaa, jos ei ymmärrä tämänkään EU-säännöksen tarkoitusta.
TS Takkasydän on ekosuunnitteludirektiivin määräykset täyttävä. Se on pitkäikäinen ja turvallinen. Polttaa puut tehokkaasti ja lämmittää. Jopa eurokomissaarikin huomaisi lämpimän tunnelman, jota elävä tuli tuo, -ilman tunnelmamittariakin.
Kotimainen energia talteen
Metsämme ovat puuta täynnä. Valtaosa takoissa poltettevasta puusta on nk. roskapuuta. Eli taloudellisen ja järkevän metsänhoidon sivutuotetta. Jota jää vielä metsiimmekin huluvattomat määrät. Kyllä sinne luonnon höttiäisillekin vielä ravintoa jää, vaikka sitä puuta tarkempaan kerättäisiinkin. Kun tuulenpuuska kaataa puun, ei sitä kannata ponsseilla kannata lähteä hakemaan. Osaltaan ekodirektiivi määrittää, että se roskapuukin saa arvoisensa lopun. Ja tukkii ulkomailta tulevia sähkölinjoja ja öljyputkia.
Comments